Sukupuolineutraalista avioliittolaista on viime aikoina ollut mielipiteitä suuntaan ja toiseen ja ajatuksia monelta eri taholta. Mekin olemme sekä työn puolesta että yksityishenkilöinä keskustelua seuranneet.
Myös meillä on asiasta omat ajatuksemme.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että vihdoista viimein eduskunnasta päin kuului hyviä uutisia eilen perjantaina kun lakialoitteelle äänestettiin vihreää valoa.
Mitään sen viksumpaa asiaan ei lie lisättävänä, mutta Jari Tervo omassa kolumnissaan ilmaisi asian - Raamattua ja Paavalin kirjeitä lainatan - minusta vallan hienosti:
En ymmärrä, miten yhteiskunnan perustaa voi murentaa ihmisten halu rakastaa, solmia avioliitto ja huolehtia lapsistaan.
...
”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.”
(Lue koko kolumni tästä)
Se, että aikuiset ihmiset saavat rakastaa toisiaan rodusta, sukupuolesta, perhetaustasta, varallisuudesta tai muusta vastaavasta seikasta riippumatta ja osoittaa sen vapaasti, ilman pelkoa, tasavertaisesti muiden kanssa, ja halutessaan kasvattaa uuden ihmisen tähän maailman (lapsen oikeuksistahan on eniten nillitetty, mutta ei hyvää tai huonoa vanhemmuutta voi mitata seksuaalisella suuntautuneisuudella) - ei kuulosta minusta ollenkaan huonolta asialta.
Sen kunniaksi, sateenkaarikakkua!
(Seksologisen seuran pikkujouluista perjantailta - kiitos kun kutsuitte mukaan, oli mielenkiintoista ja toivottavasti tuote-esittely toi uusia ajatuksia myös teille!)
Rakastakaa toisianne, ja antakaa muidenkin rakastaa.
Koska suurin kaikista on rakkaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti